Villit puheet
#wildtalks Vihreää siirtymää koskeva kansalaiskeskustelu
Euroopassa ja kaikkialla maailmassa teollisuus käyttää kemikaaleja valmistamaan arkipäiväisiä asioita, kuten kodin tarvikkeita, leluja, vaatteita, huonekaluja ja elektroniikkaa. Ongelmana on, että altistuminen näille kemikaaleille lisääntyy. Vielä 1930-luvulla kemikaaleja tuotettiin noin 1 miljoona tonnia, mutta nyt niitä on yli 500 miljoonaa tonnia. Tämä kasvu tapahtuu jopa nopeammin kuin maailmantalous. Vuoteen 2020 mennessä sen odotetaan kasvavan 63 prosenttia. Huolestuttavaa on, että kemikaalit muuttuvat ajan myötä myrkyllisemmiksi.
#realdeal
Ilmoita asiatonta sisältöä
Onko tämä sisältö epäasiallista?
Sulje keskustelu
Mitkä olivat keskustelussa syntyneet johtopäätökset lyhyesti kerrottuna?
4 kommenttia
Keskustelu henkilön Deniz kanssa
Ympäristön kemiallinen pilaantuminen on yksi ongelmallisimmista pilaantumisen muodoista. Ympäristöön vapautuvat aineet voivat aiheuttaa vakavia terveysriskejä ympäristössä eläville organismeille, myös ravintoketjun huipulla oleville ihmisille. Lisäksi tiettyjen aineiden terveysvaikutukset tunnetaan huonosti, eikä lääketieteessä useinkaan ole kokemusta, jonka perusteella voitaisiin osoittaa syy-yhteyksiä saastuttavalle aineelle altistumisen ja sairauden välillä. Lisäksi näiden epäpuhtauksien luonne tarkoittaa, että ne voivat säilyä ympäristössä ja vaikuttaa pitkään.
Poliittisten toimien osalta kemiallisten jätteiden hävittämistä koskevien säännösten on oltava valmistajille tiukkoja. Lisäksi ihmisten ja heidän terveytensä suojelun on oltava viranomaisten ehdoton prioriteetti.
I completly agree with you. The last exemple of the eternal pollutants (PFAS) also shows that political action need to be more proactive in securing public health. But the question is what kind of concrete actions should be taken by the authorities at various levels in order to avoid such issues.
Ratkaisuja on monia, mutta meidän on pantava ne täytäntöön! Haitallisten kemikaalien käytön vähentäminen ja jätehuoltokäytäntöjen parantaminen on mahdollista. Integroitu tuholaistorjunta (IPM) vähentää riippuvuutta kemiallisista torjunta-aineista käyttämällä biologisia torjuntamenetelmiä, viljelykäytäntöjä ja vastustuskykyisiä viljelykasvilajikkeita. Teollisuuden päästöjä koskevien säännösten tiukentamisella ja vihreän kemian kehittämisen ja käytön edistämisellä voidaan lieventää epäpuhtauksien vaikutuksia. Lisäksi jätevedenpuhdistustekniikoiden kehittyminen voi auttaa poistamaan epäpuhtauksia ennen kuin ne pääsevät luonnon ekosysteemeihin. Loppujen lopuksi näyttää siltä, että meillä on jo suurin osa ongelman ratkaisuista, mutta niitä ei ole pantu täytäntöön. Meidän on keskitettävä hallituksen politiikka asiaankuuluville aloille.
"Vanhat lajikkeet" ovat ja olivat suuren monimuotoisuutensa ansiosta kestävämpiä eivätkä tarvitse torjunta-aineita. Saksassa on esimerkki omenoista: https://www.obstbaumschnittschule.de/obst-arboretum-bielefeld/.
Omenoita ei tule massoittain, vaan paljon suurempi monimuotoisuus.
On tärkeää katkaista "noidankehä" ja soveltaa ratkaisuja (ks. myös edellä artikkeli IPM:stä).
Meillä on negatiivisia esimerkkejä torjunta-aineiden ja geneettisesti muunnettujen siementen käytöstä Intiasta puuvillan viljelyn yhteydessä: kun siellä oli kuivuutta, luonnonmukaisesti viljellyt pellot olivat kestävämpiä kuin monokulttuurit.
Me kansalaiset tuskin tunnemme www.hbm4eu.eu -verkkosivuston tutkimusten hyvin merkityksellistä tietoa. Sen pitäisi olla osa päivittäisiä uutisia ja koulujen aiheita.
Lisää oma kommenttisi
Kirjaudu sisään tai rekisteröidy palveluun kommentoidaksesi.
Ladataan kommentteja ...